Oikeudenkäynnit

Mistä palveluista olet kiinnostunut?

Riita-asioiden oikeudenkäynnit
Esitutkinta
Rikosasioiden oikeudenkäynnit
Hallinto-oikeudessa käsiteltävät asiat

Palvelut

• Kantajan ja vastaajan avustaminen riita-asioiden oikeudenkäynneissä (mm. velkomusasiat, sopimusriidat ja yhtiöoikeusasiat)
• Asianomistajan avustaminen rikosasioiden oikeudenkäynneissä ja esitutkinnassa
• Vastaajan avustaminen rikosasioiden oikeudenkäynneissä ja esitutkinnassa
• Avustaminen hallinto-oikeusasioissa, mm. ulkomaalaisasiat, lastensuojeluasiat ja sosiaalietuudet

Tiivistä tietoa oikeudenkäynneistä riita- ja rikosasioissa, esitutkinnasta ja hallinto-oikeudessa

Riita-asioiden oikeudenkäynnit

Siviili- eli riita-asioissa on kyse yksityisten tahojen välisestä oikeudellisesta konfliktista. Asia voi koskea esimerkiksi testamentin pätevyyttä, sopimusta, vahingonkorvausta tai vakuutuksia.

Tilanne on edennyt riita-asian asteelle silloin, kun toinen osapuoli on esittänyt toiselle vaatimuksen, jonka toinen osapuoli on kiistänyt. Vaatimusten esittäjä voi silloin saattaa asiansa haastehakemuksella käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Vaatimusten esittäjää kutsutaan tuomioistuinprosessissa silloin kantajaksi ja toista asianosaista vastaajaksi.

Asian tultua vireille käräjäoikeudessa alkaa ns. valmisteluvaihe. Valmistelun laajuus riippuu asiasta, mutta tavallisesti käräjäoikeus pyytää vastaajalta kirjallisen vastauksen, minkä jälkeen saatetaan järjestää valmisteluistunto. Juttu voi päättyä tuomioon jo valmistelussa.

Valmistelun jälkeen pidetään pääkäsittely, jossa kantaja ja vastaaja esittävät vaatimuksensa ja perustelunsa sekä käyvät läpi nimeämänsä todistelun. Pääkäsittelyn jälkeen käräjäoikeus antaa asiassa ratkaisun, eli tuomion. Käräjäoikeuden tuomion jälkeen asia voi edetä muutoksenhaun kautta hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen.

Asianosaiset voivat sopia riita-asiansa missä vaiheessa prosessia tahansa. Sovinto on lähes aina parempi ratkaisu, kuin täysimittainen oikeudenkäynti, koska silloin asianosaiset pääsevät itse vaikuttamaan lopputulokseen enemmän. Sopiminen on myös nopeampaa ja tulee halvemmaksi.

Jos juttu ratkaistaan tuomiolla, oikeudenkäyntikulujen osalta pääsääntönä on, että hävinnyt asianosainen joutuu korvaamaan voittaneen asianosaisen oikeudenkäyntikulut.

Omiin oikeudenkäyntikuluihin voi saada helpotusta kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai valtion oikeusavusta.  

Esitutkinta

Rikosoikeudenkäyntiä edeltää aina poliisin tekemä esitutkinta. Esitutkinta aloitetaan, jos on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen.

Esitutkinnassa poliisi selvittää epäillyn, uhrin eli asianomistajan ja todistajien kuulusteluilla ja muilla keinoillaan asiaa. Epäilty ja asianomistaja saavat käyttää kuulusteluissa lakimiestä avustajanaan. Se helpottaa asian selvittämistä, varmistaa avustettavan oikeudet ja takaa sen, että kaikki olennainen tulee esiin.

Tietyissä tilanteissa käräjäoikeus määrää esitutkintaan asianomistajalle avustajan ja epäillylle puolustajan. Jos näin tehdään, määräys pysyy voimassa myös rikosoikeudenkäynnissä.

Rikosasioiden oikeudenkäynnit

Esitutkinnan jälkeen poliisi siirtää jutun syyttäjälle, joka päättää nostetaanko syyte vai ei. Syyte nostetaan, jos on olemassa todennäköisiä syitä epäillyn syyllisyyden tueksi. Rikoksesta syytettyä kutsutaan tuomioistuimessa vastaajaksi ja rikoksen uhria asianomistajaksi.

Jos asianomistaja haluaa esittää rikokseen perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen, käräjäoikeus yleensä pyytää vaatimuksen kirjallisena prosessin alkuvaiheessa. Sen jälkeen vastaajalle annetaan haaste, jossa kerrotaan rikosasian istunnon aika ja mahdollisesti pyydetään ennen istuntoa kirjallinen vastaus syyttäjän haastehakemukseen ja asianomistajan korvausvaatimukseen.

Istuntokäsittelyssä syyttäjä ja asianomistaja esittävät vaatimuksensa perusteluineen ja vastaaja vastauksensa niihin perusteluineen. Lisäksi käydään läpi asianosaisten ilmoittama todistelu. Istuntokäsittelyn jälkeen käräjäoikeus antaa tuomion. Syytetty tuomitaan rangaistukseen, jos syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä.

Asia voi edetä muutoksenhaun kautta hovioikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Asianomistajan ja vastaajan kannattaa oikeuksiensa turvaamiseksi käyttää lakimiesavustajaa rikosasian oikeudenkäynnissä. Osittain samoin kuin riita-asioissa, hävinnyt osapuoli korvaa toisen oikeudenkäyntikulut tietyin poikkeuksin. Asianomistajan oikeudenkäyntikulut korvaa vastaaja, jos korvausvaatimus menestyy. Jos syyte kaatuu, vastaajan oikeudenkäyntikulut korvaa valtio. Asianomistaja voi saada kuluihinsa korvauksen myös oikeusturvavakuutuksesta. Sekä asianomistaja että vastaaja voivat saada myös valtion oikeusapua.

Hallinto-oikeudessa käsiteltävät asiat

Viranomaisten tekemät päätökset ovat lähtökohtaisesti valituskelpoisia. Tällaisia ovat mm. oleskelulupa-asiat, lastensuojeluasiat, Kelan etuusasiat, verotusasiat ja kaavoitusasiat.

Valitus tehdään hallinto-oikeudelle. Se tulee tehdä laissa määrätyssä määräajassa. Asian vireilletulon jälkeen hallintotuomioistuin pyytää päätöksen tehneeltä viranomaiselta lausunnon. Tämän jälkeen asian valmistelu voi jatkua kirjallisesti lisäselvitysten antamisella ja niihin vastaamisella. Joissakin tapauksissa järjestetään myös suullinen istunto, mutta yleensä prosessi on kirjallinen.

Kirjelmöinnin päätyttyä ja mahdollisen suullisen istunnon tultua pidetyksi hallinto-oikeus antaa asiassa tuomion, josta valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Jos valittajana on yksityishenkilö, hän voi saada valtion oikeusapua oikeudenkäyntikuluihinsa.