Perheoikeus

Mistä palveluista olet kiinnostunut?

Avioehtosopimus, erotilanteet, omaisuuden ositus ja erottelu
Perintö- ja testamentti
Edunvalvontavaltuutus ja hoivatahto
Lapsiasiat 

Avioehtosopimus, erotilanteet, omaisuuden ositus ja erottelu

Palvelut:

• Avioehtosopimusten laadinta
• Ositussopimusten ja erottelusopimusten laadinta
• Neuvonta avioero- ja avoerotilanteissa
• Avustaminen pesänjakajan toimitusjaossa
• Pesänjakajana toimiminen

Avioliitto ja puolisoiden omaisuus

Avioliiton solmiminen ei muuta puolisoiden omaisuuden omistussuhteita. Puolisot omistavat avioliitossa omaisuutta ja vastaavat veloistaan samoin, kuin ennen avioliittoa.

Avio-oikeus ja avioehtosopimus

Lähtökohtana on, että kaikki puolisoiden omaisuus on ns. avio-oikeuden alaista. Se tarkoittaa, että avioliiton päättyessä kaikki puolisoiden netto-omaisuus puolitetaan. Se puoliso, joka omistaa vähemmän, saa tasinkoa enemmän omistavalta.

Tähän lähtökohtaan voidaan tehdä poikkeus tekemällä avioehtosopimus. Sillä voidaan sopia, että puolisoiden omaisuus tai osa siitä on avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta. Sellaisen omaisuuden pitää erotilanteessa se puoliso, jonka omistuksessa se on.

Avioehtosopimuksen voi tehdä jo ennen avioliittoa. Se rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastossa.

Avioero ja omaisuuden jako

Avioeroasia tulee vireille hakemuksella käräjäoikeuteen. Samassa yhteydessä voidaan hakea päätöstä myös mm. yhteiselämän lopettamisesta tai lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta.

Avioerohakemuksen tultua vireille puolisoiden omaisuus jaetaan omaisuuden osituksessa tai erottelussa. Jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, jakotoimitus on nimeltään omaisuuden ositus. Jos avio-oikeus puuttui, puhutaan omaisuuden erottelusta.

Osituksessa tai erottelussa voidaan myös poiketa em.  pääsäännöistä. Tällöin on kyse joko avioliittolain mukaisesta vastikkeesta tai osituksen sovittelusta.

Ositus tai erottelu tehdään joko sopimuksella tai pesänjakajan päätöksellä (ns. toimitusjako). Lähtökohtana on sopimusjako, koska se on pesänjakajan toimittamaa jakoa nopeampi ja edullisempi tapa hoitaa asia.

Avoliitto ja avoero

Toisin kuin avioliitossa, avoliitossa puolisoilla ei ole ns. avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Erotilanteessa lähtökohta on silloin se, että puolisoiden omaisuus erotellaan omistussuhteiden mukaan.

Tästä on tietyin edellytyksin mahdollista poiketa, jos toinen puolisoista on esimerkiksi sijoittanut omia varojaan toisen puolison omaisuuteen. Tällöin varojaan sijoittanut voi olla oikeutettu hyvitykseen.

Avopuolisoiden omaisuuden erottelu toimitetaan lähtökohtaisesti sopimuksella, mutta myös pesänjakajan toimittama jako on tietyin edellytyksin mahdollinen.

Perintö- ja testamentti

Palvelut:

• Testamenttien laadinta ja jäämistösuunnittelu
• Perunkirjoitukset
• Kuolinpesän ositukset ja perinnönjaot
• Neuvonta kuolinpesäasioissa
• Avustaminen pesänselvittäjän ja pesänjakajan menettelyssä
•  Pesänselvittäjänä ja -jakajana toimiminen

Testamentti

Henkilön kuollessa perintö menee perittävän lakimääräisille perillisille. Tähän pääsääntöön voidaan vaikuttaa testamentilla. Testamenttausvaltaa voi rajoittaa mm. rintaperillisen lakiosaoikeus tai aiempi testamentti.  

Vaikka perinnön saajia ei haluttaisi muuttaa, testamentin tekemisellä voidaan saavuttaa monia etuja. Testamentilla voidaan mm. minimoida perintöveroja ja tehdä perinnöstä saajilleen avio-oikeudesta vapaata omaisuutta. Avio- tai avopuolisot voivat turvata toistensa aseman tekemällä keskinäisen testamentin.

Testamentin laatiminen edellyttää aina yksilöllisten asioiden huomioimista, eikä kaavamaista kaikille sopivaa perusratkaisua ole. Hyvin laadittu testamentti on sanamuodoltaan selkeä ja täytäntöönpanokelpoinen.

Testamentti tehdään lain määräämässä muodossa ja säilytetään huolella. Testamenttia on mahdollista muuttaa niin kauan, kuin testamentin tekijä elää ja on terveytensä puolesta siihen kykenevä. Testamentin tekijän kuoltua on olennaista, että ainakin yksi testamentin alkuperäiskappale on tallessa.

Perunkirjoitus

Henkilön kuollessa toimitetaan perunkirjoitus 3 kk kuluessa kuolinpäivästä. Perunkirjoitusta varten selvitetään kuolinpesän osakkaat sekä perittävän ja

mahdollisen lesken varat ja velat. Perunkirjoituksen lopputuloksena on perukirja. 

Perunkirjoituksessa ei sinänsä siirry perittävän omaisuutta perillisille. Perunkirjoitus on kuolinpesän myöhempien selvitystoimien perusta. Perintöverotus toimitetaan perukirjan perusteella. Hyvin laadittu perukirja helpottaa kuolinpesän selvittämistä ja jakoa.

Jos perittävältä jäi testamentti, se annetaan yleensä lain mukaisesti tiedoksi perillisille perunkirjoituksen yhteydessä. 

Kuolinpesän ositus ja perinnönjako

Perunkirjoituksesta erillisiä toimituksia ovat kuolinpesäositus (tai jäämistöositus) ja perinnönjako. Jos perittävä oli avioliitossa, puolisoiden aviovarallisuussuhteet katkaistaan ennen perinnönjakoa kuolinpesäosituksella. Myös omaisuuden erottelu on mahdollinen, jos avio-oikeus puuttui tai jos puolisot olivat avioliiton sijaan avoliitossa.

Osituksen tai erottelun tultua toimitetuksi perittävälle jäänyt omaisuus jaetaan perinnönjaolla. Jos perittävältä jäi testamentti, se täytetään perinnönjaossa.

Käytännössä ositus ja perinnönjako (tai erottelu ja perinnönjako) pyritään tekemään samalla kertaa ja samalla asiakirjalla.  

Ositus ja perinnönjako tehdään lähtökohtaisesti sopimuksella. Jos sopimukseen ei päästä, voidaan asia hoitaa pesänjakajan päätöksellä ns. toimitusjakona.

Pesänjakajan määräämistä haetaan käräjäoikeudelta. Tavallisesti samalla haetaan myös pesänselvittäjämääräystä. Pesänselvittäjä hoitaa nimensä mukaisesti kuolinpesän selvityksen ja laittaa pesän jakokuntoon. Osakkaiden kannattaa oikeuksiensa turvaamiseksi käyttää lakimiesavustajaa toimitusjakoprosessissa.

Edunvalvontavaltuutus ja hoivatahto

Palvelut

• Edunvalvontavaltuutusten laadinta
• Hoivatahtojen laadinta
• Toimintakyvyn heikkenemistä koskeva neuvonta

Edunvalvontavaltuutus eli edunvalvontavaltakirja

Oman toimintakykynsä heikkenemiseen voi varautua tekemällä edunvalvontavaltuutuksen. Siinä määritellään, kuka tai ketkä hoitavat valtuuttajan taloudellisia ja muita asioita ja millä tavoin asioita tulee hoitaa, kun valtuuttaja ei itse siihen enää kykene. 

Jos edunvalvontavaltakirjaa ei ole tehtynä, toimintakyvyn heikkeneminen voi johtaa edunvalvojan määräämiseen holhousviranomaisen, eli Digi- ja Väestötietoviraston toimesta. Edunvalvojaksi saatetaan määrätä valtion yleinen edunvalvoja. Edunvalvontaan liittyy paljon byrokratiaa, joka on siis mahdollista välttää tekemällä edunvalvontavaltuutus. 

Optimaalinen tilanne saavutetaan silloin, kun edunvalvontavaltuutus on laadittu monenlaisia tulevaisuuden tilanteita silmällä pitäen. Silloin se helpottaa asioiden hoitamista ja vähentää byrokratiaa. Valtuuttaja pääsee myös itse ennalta määräämään omien asioidensa hoitamisesta.

Edunvalvontavaltuutus tehdään lain määräämässä muodossa hieman samaan tapaan, kuin testamentti. Kun valtuutuksen käyttäminen tulee toimintakyvyn heikennyttyä ajankohtaiseksi, edunvalvontavaltakirja rekisteröidään holhousviranomaisessa hakemuksesta.

Hoivatahto

Hoivatahdolla varaudutaan mahdolliseen hoivan tarpeeseen. Hoivatahtoon kirjataan tietoja mm. henkilön harrastuksista, ruokamieltymyksistä, musiikkimausta ja suhtautumisesta uskontoon. Sen avulla hoivapaikassa saadaan tietoa hoivattavasta ja tämän mieltymyksistä, jos hoivattava ei itse kykene näistä asioista kertomaan.

Hoivatahto on vapaamuotoinen asiakirja, jota ei tarvitse rekisteröidä ollakseen pätevä.  

Lapsiasiat 

Palvelut

• Avustaminen lapsiasioiden oikeudenkäynneissä
• Neuvonta lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta, elatusta ja asuinpaikkaa koskevissa asioissa

Lapsen asuinpaikka, huolto- tapaamisoikeus ja elatus

Jos vanhemmat eivät asu samassa taloudessa, täytyy määritellä se, kenen luona lapsi asuu, ketkä ovat lapsen huoltajia, millä tavoin lapsi tapaa toista vanhempaansa ja miten paljon etävanhempi maksaa elatusapua lähivanhemmalle.

Kaikista mainituista asioista on mahdollista sopia vanhempien kesken. Saavutettu yhteisymmärrys on järkevää kirjata sopimukseen, jonka kunnallinen lastenvalvoja vahvistaa päätöksellään.

Jos sopimukseen ei päästä, asuinpaikasta, huollosta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta on mahdollista käydä oikeutta käräjäoikeudessa.

Sovinto on mahdollinen myös käräjäprosessissa. Monesti käräjäoikeuteen toimitettu hakemus esimerkiksi asuinpaikasta ja yksinhuollosta johtaakin käräjäoikeuden sovittelumenettelyyn.